Reissu Tokmanniseen

Kävin Tokmannilla. Upea ja avoin kauppa täynnä rentoa tavaraa. Ajattelin piristää asuntoani jollain koriste-esineellä. Tässä oli hienoja asennekylttejä, mutta en osannut valita, ketä niistä on hienoin:

Heh heh. Aika hyviä, täytyy myöntää. Mihinhän tuota ÄIJÄ-kylttiä voisi käyttää? Ehkä ripustaa seinälle J. Nikula-hiilikynäpiirroksen viereen? Disturbed/Volbeat/Doom Unit/Mokoma-kuvavinyylin alle seinälle ikään kuin selitteeksi? En tiiä. Ehkä joku Äijä-henkilö voi selittää.

Perjantai-iltana kävin Bar Muru poser rock luolassa kuuntelemassa avainketjujen kilinää. Sitä ennen kaverini raahasi minut Jeesus-bussiin. Siinä vasta kokemus. Neljällä pyörällä kulkeva pahoinvoinnin laatikko. Teetä ja leipää oli tosin saatavilla, mutta en ollut nälkäinen. (Janoinen kyllä, heh heh). Jonkun hieman b-luokan julkkiksen näköinen mies kertoi armosta ja Jeesuksesta, ja siteerasi minulle raamattua. Epäilisin entiseksi/nykyiseksi henkilöksi, jolla on ollut/on ongelmia päihteiden kanssa. Tai en tiiä. Sössötystulva lähenteli keski-euroopan vastaavia, enkä voinut bussissa erityisen hyvin. Onneksi lähdin sieltä pois. Baarissa oli useita kavereita sattumalta. Saatanan työttömät humanistiretkut t: huolestunut kansalainen.

Hiustyyliäni kehuttiin (taas). SMT for the win. Lisäksi en kärsinyt krapulasta. Ehkä Taivaan Isän armo sittenkin laskeutui hennoille hartioilleni.