En voi hyvin. Käytiin eilen louhimassa treeniksellä heavya usan tunnin ajan, ja jotenkin kummasti yllättäen alkanut kesäloma ja "pari" janojuomaa upeasta ass-marketista johti kuohuviinin kittaamiseen Niinivaaralaisella parkkipaikalla ja pilkkuun istumiseen seurusteluravintola Pikku-Mikossa. Heh heh, saatana.
Vinkki: Krapula Testi:
1: Hanki krapula siten, ettet aamulla taikka herätessä ole varma, oletko kännissä vaiko et
2: Keitä kahvit (ei plörö)
3: Juo kahvit
result: Jos kahvi maistuu "palaneelta" tai muuten tavallista paskemmalta, olet suurella todennäköisyydellä krapulassa. Jos taas melko normaalilta, niin humalasi lienee vielä tukevahko.
Kahvia kannattaa juoda aina krapulaan. Lievittää päänsärkyä. Miinuksena tosin kurkunpäähän kurkkimaan tuleva oksu.
NP: http://www.youtube.com/watch?v=v2UP_hbIq48
torstai 25. heinäkuuta 2013
torstai 18. heinäkuuta 2013
HESA/TURDE PART II: OUTRO (TO DIE IN GLORY)
Jooh elikkäs day of cannoning kaksi. Heräsin espoosta kerrostalon lattialta, eikä voinut kovinkaan huonommin enään mennä. Onneksi: Äitien tekemää pitsaa sekä jag danielsin tekemää juomaa, ja elämä hymyili taas. No okei, bushmillsiä tai jotain riistäjien jolppien litkua se oli, mutta paranti päänsäryn tehokkaasti. Aamu alkaa aalla, heh.
Pientä keräilyä, olkkarin ottoa, edellisen illan muistelua, BOLT THROWERIN muistelua, tykittelyn muistelua ja Pertti Kurikan Nimipäivien kuuntelua. Alettiin Mävin veljen kanssa olla sitä mieltä, että tämä Espoo alkaa olla aika vitun nähty juttu. Toverini sai älypuhelimeensa tärkeän puhelun, ja päättikin singahtaa Mikkeliseen vievään pikajunaan siltä istumalta ryyppäämään, joten jäin kahden vaiheille. Mennäkkö takaisin susien syötäväksi, vaiko jäädä vielä päiväksi Hesaan, kun tänne asti oli kerran tultu.
Hesan kallion sisässä menevässä junassa. Jonnekkin puistoon piti päästä, missä suuri volbeat-fani ja itseään guitar gansteriksi nimittävä kitaristimme jo odotteli seurueineen. Olin tietysti aivan kartalla.
Matkalla puistoon ohitin myös eduskuntatalon, jossa Suomella töissä työskentelevät työväen edustajat innovoivat minkä kerkeävät. Siellä hengaa täysiä mm. Lasse Männistö, joka junan tuomana Juvan junttina kertoilee twitterissä hesalaisille, kuinka heidän tulee elää. Heh.
Me Sauli Niinistöä tuuletetaan...
Puisto näkyi. Samoin myös juhlakansa. Nimittäin homoparaatin jatkot oli siellä puistossa. Perusmeno. En bonjannut George Michaelia pikkupoikien kimpussa pusikossa, enkä myöskään Teuvo Lomania. Mutta ei oltukkaan Kallion kulmilla. Joo elikkäs homman nimi oli, että alepasta (hesa-sale) märkäkapseleita riviin ja ääntä kohti. Ei kaljan paska nouse koskaan toisena päivänä päähän, vaikka miten tirvoo. Leiskaa löytyi vielä kera Colan, ja sitä menikin useampi annos ruotsalaisesta muovikuksasta nautittuna.
Kitara äijän kaverit olivat leppoisia. Vasemmistolaisia taidetoukkia, joille sana "työ" tuntui herättävän lähinnä puistatusta, mutta samapa tuo. Lespo nainen oli rento, ja tarjosi jossain Hindukuppilassa jalu***n. Instant respect 666%. Muistaakseni ei täysin piloilla ollut kummiskaan, koska alastomalle, lihavalle ja viiksekkäälle Samuli Edelmanille kuulema irtoaisi. Tai en tiiä, koska en muista.
Jalun*** juonti mesta. Turbaanipäiselle kyypparille tosiaan full sepport.
ROIHUVUARI POMMIT TIPPUU
KETÄ
KETÄ
KETÄ VITTUU
Elikkäs Roihuvuoristoon suunnattiin sitten. Vammainen kävelymatka to the max, koska eihän sieltä kulje linjurit kuin pois. Onneksi tykittely% oli 110 kaikesta huolimatta. Painelimme HOUSE OF ROCK-nimiseen baariin. Lipevä portieeri, turkkilaiskyyppari tyrkyttämässä viinaa ja kaiken kukkuraksi STACEY-niminen isohko britti kertomassa, kuinka hän aikoo vaihtaa Labourista konservatiiveihin. Aivan kuin sillä olisi yhtään mitään merkitystä. Nojaa, hauska heppu, vaikkei lämmennytkään ajatukselle BNP:n äänestämisestä. Ei oo pakko. Lauloi Gary Moorea hyvin. Oli aika HEAVY-karaoken. Kitara Äijä veti Viikatetta niin tunteella, että vaati videon poistoa noin viisi sekuntia sen jälkeen, kun show oli päättynyt. Ei mitään. Rentoa viinaa naamariin, kunnes valo välkkyi ja enään ei viinaa saanut. Taide Miehen asunnolle yöpymään.
Su-aamu aika lame, ei jälkipolville kerrottavaa. Kuoleman kielissä hesan assalle odottelemaan junaa, joka voisi minut into the wilderness.
hesan linjuri. Tämän lisäksi ajelin mm. Raitsikalla. Saatoin siitä mainitakkin jo ykkösosassa, mutta niin fantastinen kokemus ansaitsee toisenkin maininnan kyllä.
Rakastan junamatkoja. En tiedä miksi. Mitä pienempi ja kuppaisempi asema, sen parempi. Oikeastaan, ihan vitun hyvät neljä ja puoli tuntia.
Best kirja. Suomen poijjaat ameriikassa. Salakapakoita ja huorissa käymistä, sekä tietysti umpijurrissa autoilua ja hirven kaatoa ponun voimin. Suosittelen.
Massiivinen TURDE-saaga tulee päätökseensä. Cannoning% oli aika vitun korkea koko matkan ajan. Kiitos: -Pekka,
-Jumala.
Ei kiitos:
- Lalli
Pientä keräilyä, olkkarin ottoa, edellisen illan muistelua, BOLT THROWERIN muistelua, tykittelyn muistelua ja Pertti Kurikan Nimipäivien kuuntelua. Alettiin Mävin veljen kanssa olla sitä mieltä, että tämä Espoo alkaa olla aika vitun nähty juttu. Toverini sai älypuhelimeensa tärkeän puhelun, ja päättikin singahtaa Mikkeliseen vievään pikajunaan siltä istumalta ryyppäämään, joten jäin kahden vaiheille. Mennäkkö takaisin susien syötäväksi, vaiko jäädä vielä päiväksi Hesaan, kun tänne asti oli kerran tultu.
Matkalla puistoon ohitin myös eduskuntatalon, jossa Suomella töissä työskentelevät työväen edustajat innovoivat minkä kerkeävät. Siellä hengaa täysiä mm. Lasse Männistö, joka junan tuomana Juvan junttina kertoilee twitterissä hesalaisille, kuinka heidän tulee elää. Heh.
Puisto näkyi. Samoin myös juhlakansa. Nimittäin homoparaatin jatkot oli siellä puistossa. Perusmeno. En bonjannut George Michaelia pikkupoikien kimpussa pusikossa, enkä myöskään Teuvo Lomania. Mutta ei oltukkaan Kallion kulmilla. Joo elikkäs homman nimi oli, että alepasta (hesa-sale) märkäkapseleita riviin ja ääntä kohti. Ei kaljan paska nouse koskaan toisena päivänä päähän, vaikka miten tirvoo. Leiskaa löytyi vielä kera Colan, ja sitä menikin useampi annos ruotsalaisesta muovikuksasta nautittuna.
Kitara äijän kaverit olivat leppoisia. Vasemmistolaisia taidetoukkia, joille sana "työ" tuntui herättävän lähinnä puistatusta, mutta samapa tuo. Lespo nainen oli rento, ja tarjosi jossain Hindukuppilassa jalu***n. Instant respect 666%. Muistaakseni ei täysin piloilla ollut kummiskaan, koska alastomalle, lihavalle ja viiksekkäälle Samuli Edelmanille kuulema irtoaisi. Tai en tiiä, koska en muista.
ROIHUVUARI POMMIT TIPPUU
KETÄ
KETÄ
KETÄ VITTUU
Elikkäs Roihuvuoristoon suunnattiin sitten. Vammainen kävelymatka to the max, koska eihän sieltä kulje linjurit kuin pois. Onneksi tykittely% oli 110 kaikesta huolimatta. Painelimme HOUSE OF ROCK-nimiseen baariin. Lipevä portieeri, turkkilaiskyyppari tyrkyttämässä viinaa ja kaiken kukkuraksi STACEY-niminen isohko britti kertomassa, kuinka hän aikoo vaihtaa Labourista konservatiiveihin. Aivan kuin sillä olisi yhtään mitään merkitystä. Nojaa, hauska heppu, vaikkei lämmennytkään ajatukselle BNP:n äänestämisestä. Ei oo pakko. Lauloi Gary Moorea hyvin. Oli aika HEAVY-karaoken. Kitara Äijä veti Viikatetta niin tunteella, että vaati videon poistoa noin viisi sekuntia sen jälkeen, kun show oli päättynyt. Ei mitään. Rentoa viinaa naamariin, kunnes valo välkkyi ja enään ei viinaa saanut. Taide Miehen asunnolle yöpymään.
Su-aamu aika lame, ei jälkipolville kerrottavaa. Kuoleman kielissä hesan assalle odottelemaan junaa, joka voisi minut into the wilderness.
Rakastan junamatkoja. En tiedä miksi. Mitä pienempi ja kuppaisempi asema, sen parempi. Oikeastaan, ihan vitun hyvät neljä ja puoli tuntia.
Massiivinen TURDE-saaga tulee päätökseensä. Cannoning% oli aika vitun korkea koko matkan ajan. Kiitos: -Pekka,
-Jumala.
Ei kiitos:
- Lalli
maanantai 8. heinäkuuta 2013
HESA/TURD.TUSKA2013/PART I: DAY OF FURY (INTRO)
Heh heh, joo elikkäs päivitys tulee vähän myöhässä, koska alan vasta nyt toipumaan siitä tykittelyn ja louhinnan määrästä, ketä oli läsnä 28-30.6. Mutta tässäpä kattava raportti Tuska-festareilta, Hesoissa tykittelystä ja meininkistä muutenkin.
ONE RODE TO HESA BAY
Torstaina sanoin pomolle töissä että fuck your`s I just dont give a fuck im hevying tomorrow in Hesa, ja lähdin perjantaina fägötbookin kimppakyytiryhmästä bonjatulla kyydillä kohti päähesaa. Matkaseura oli mukavaa, ja matka taittui. Pysähdys Varkaudessa nosti pahoinvointi% hetkellisesti poikkeuksellisen korkealle, mutta sieltäkin pääsi pois. Ei tarvinnut edes itse ajaa, koska räväkkä ajo nainen halusi välttämättä tykitellä koko matkan LAHTEEN. No sehän passasi.
Päijät-Hämeen pahoinvointikeskuksesta otin maailmankansalaisen elkein vihreän minijunan kohti main destinationia.
Tässä vielä meikä ajelemassa espooseen minijunalla (maan päällinen) ihan tosta noi vaan.
Espoossa hevyveljet olivatkin jo vastassa. Kauppain kautta siirryttiin louhinta kukkulalle valmistautumaan iltaa varten, sekä miettimään, ketä keikkoja pitäisi tänään nähdä. Hyviä esiintyjiä oli nimittäin yhdeksi Tuska-päiväksi tosi monta. Cut to Fit, Abhorrence, Torture Killer, sekä tietysti BOLT THROWER ja illan huipentanut KINKKU alias kuningas timantti elikkäs King Diamond.
Näissä merkeissä tulikin sitten missattua mm. kolme ekaksi mainittua, koska onhan se nyt paljon siistimpää omistaa kiskurihintainen yhden päivän lippu, kuunnella pulsujen ölinää klo 16 päivällä ja suunnitella Pertti Kurikan Nimipäivät-coverbändin perustamista. On tässä tärkeämpääkin tekemistä.
Joo. Abhorrencen missaus ihan vitutti jo, mutta eipä sitä jaksanut auringossa muhivan kaljan ääreltä mihinkään lähteä. Ennenku rupes realisoitumaan, että tätä menoa jää Realm of Chaos ja BOLT THROWER:n ainoa tän vuoden Euroopan keikka näkemättä. Täysiä tykitellen Hesan keskustaan tai jonnekkin sinne nurkille, ja viimeiset askeleet otinkin juosten, koska ei nyt jumalauta. Hammer Open Air 2012 ja Deströyer 666 kirkkaana mielessä. (kirkasta meni ainakin tuolloin, heh jos pieni huumorin tynkä sallitaan)
No, kerkesin mestoille juuri ajoissa.
Rankka asenne mimmi Heta Hyttinen sössötti parhaillaan jotain paskaa, eikä noin 100% tiennyt KETÄÄN seuraavaksi lavalle nousevasta bändistä. Noniin, nyt svithuun, on aika LOUHIA
elikkäs
No Guts, No Glory. Realm of Chaos. Nelejäs Ristiretki. For Victory. When CANNONS Fade. Eijeijeih, oijoijoih, liian vitun yyes. 67 plus rautakirjan palvelumaksu napin painamisesta ei tuntunut enään JUURI MISSÄÄN. Most bestest. Nyt on rima korkealla. Suomalaiset yleisurheilijat b-karsintarajoineen tulee mieleen. Ohhoh. Tätä olin oottanut 6-7 vuotta. Heh.
Noniin, enään oli Kinkun setti jäljellä. Olin liian fiiliksissä kyllä, joten mitäpä sitä muuta, kuin paitakojun kautta (Bolt Thrower-crew:llä oli oma koju, josta rättejä sai 10-12e hintaan. Vieressä Tuskan oma vastaava, josta mm. LAMA HELSINKI PUNK paitaa 25 eurolla). Siitäpä sitten. Eiköhän noita bolttis-paitoja joku homoloordi hamstrannut neteissä myytäväksi, mutta se on semmosta. Ja ihmiset (monet) muutenkin perseestä.
Seuraava etappi oli tietysti janon sammutus operaatio kaljakarsinassa. Tottakai tietysti tarjolla oli sitä ainoaa ja oikeaa olutta tähän tapahtumaan, eli elegantin voimakasrunkoista ja syväulotteista
Kylläh. 7e on käytännössä hyväntekeväisyyttä moisesta tuotteesta. Äijimmät ottivat toki MIESoluen (lajinsa vahvin 1l-oluen) itse vähemmän-äijänä tyydyin tähän ruukulliseen, josta siitäkään ei tietysti moitteen sanaa löytynyt.
Sitten Kinkku. Tekniset ja monipuoliset lavasteet oli rahdattu paikalle, ja falsetti irtosi papparaiselta vanhaan malliin. Kova meno oli. Kinkku itsessään oli niin tylyn näköinen, etten uskaltanut ottaa edes kuvaa keikasta, ettei varsin geneerisen näköinen manserock-mies Andy Larocque tulisi repimään päätäni irti tai jotain.
Täytyy kaikessa poseriudessaan myöntää, ettei King Diamond vaan enään lähtenyt, koska olin liian ällikällä lyöty edellisestä esiintyjästä, sekä liian hevin mustien pirikiikareiden sokaisema.
Sitten speeding into the hesa`s night. Ajelimme taas kerran raitsikalla aivan täysin vitun päällikkönä juna-assalle. Sieltä suuntasimme hyvin jämähtävälle jatko-klubille. Kaverit olivat kovasti sinne menossa, mutta kun kuulin illan "pää"nimen, eli Omnium Gatherumin, (KARJJJ X 777) aloin suunnitella pakosuunnitelmaa. Tässä vaiheessa sain kuulla, että hesan puisto on puolillaan internet kavereitani. Paikalla oli myös bändimme kitaristi, joten ratkaisu oli helppo. Eikun sinne.
Nå, kyllaem. Meno oli noin 6000-7000 tuhatta tonnia kertaa parempi, kuin siellä jossain kovassa keikkamestassa, josta kaverit sitten raportoi, että suorastaan vitutti olla siellä. Heh. Törmäsimpä myös puisto matkalla maan alaisessa pikkujunassa Mli Metal Legionseihhin. Hails eternal ja silleen.
No, Yhytin taas tosielämässä toimija kaverit, joiden kanssa suuntasimme kovimpiin tykittelykuppiloihin, keitä maa päällään kantaa, eli BAR PRKL. Vähän uugeempi musa soi tällä kertaa, Metallicaa ja Rammsteinia. Mutta saihan sieltä melkein ilmaista GOAT BREW:iä, joka on siis thö virallinen Impaled Nazarene-tiskivesi, jota kovana IN-diggarina oli pakko päästä tiputtelemaan
Hesan keskustassa äijäköintiä jatkettiin henkeen ja vereen asti, jossain toisessakin baarissa VISSIIN käytiin. Kaverini myös osti baarien välisen siirtymän aikana kadulla joltain a-ammattilaiselta kaksi pirkka blöötä sekä taikatempun hintaan 1e. Mäntyharjun mies on bisnesmies. Tykittely päättyi rajujen PKN-pään-nykimis-jatkojen sekä Espoon vuoristossa seikkailun jälkeen joskus auringon noustessa.
ENSIMMÄISEN OSAN (CHAPTER I: RALLYING THE LEGIONS UNDER THE BANNER OF MIGHT tässä on niinku öö kaks kättä lyö yhteen se on symboolinen merkki ja liiton tunnus) LOPPU
ONE RODE TO HESA BAY
Torstaina sanoin pomolle töissä että fuck your`s I just dont give a fuck im hevying tomorrow in Hesa, ja lähdin perjantaina fägötbookin kimppakyytiryhmästä bonjatulla kyydillä kohti päähesaa. Matkaseura oli mukavaa, ja matka taittui. Pysähdys Varkaudessa nosti pahoinvointi% hetkellisesti poikkeuksellisen korkealle, mutta sieltäkin pääsi pois. Ei tarvinnut edes itse ajaa, koska räväkkä ajo nainen halusi välttämättä tykitellä koko matkan LAHTEEN. No sehän passasi.
Päijät-Hämeen pahoinvointikeskuksesta otin maailmankansalaisen elkein vihreän minijunan kohti main destinationia.
Espoossa hevyveljet olivatkin jo vastassa. Kauppain kautta siirryttiin louhinta kukkulalle valmistautumaan iltaa varten, sekä miettimään, ketä keikkoja pitäisi tänään nähdä. Hyviä esiintyjiä oli nimittäin yhdeksi Tuska-päiväksi tosi monta. Cut to Fit, Abhorrence, Torture Killer, sekä tietysti BOLT THROWER ja illan huipentanut KINKKU alias kuningas timantti elikkäs King Diamond.
Joo. Abhorrencen missaus ihan vitutti jo, mutta eipä sitä jaksanut auringossa muhivan kaljan ääreltä mihinkään lähteä. Ennenku rupes realisoitumaan, että tätä menoa jää Realm of Chaos ja BOLT THROWER:n ainoa tän vuoden Euroopan keikka näkemättä. Täysiä tykitellen Hesan keskustaan tai jonnekkin sinne nurkille, ja viimeiset askeleet otinkin juosten, koska ei nyt jumalauta. Hammer Open Air 2012 ja Deströyer 666 kirkkaana mielessä. (kirkasta meni ainakin tuolloin, heh jos pieni huumorin tynkä sallitaan)
No, kerkesin mestoille juuri ajoissa.
elikkäs
Noniin, enään oli Kinkun setti jäljellä. Olin liian fiiliksissä kyllä, joten mitäpä sitä muuta, kuin paitakojun kautta (Bolt Thrower-crew:llä oli oma koju, josta rättejä sai 10-12e hintaan. Vieressä Tuskan oma vastaava, josta mm. LAMA HELSINKI PUNK paitaa 25 eurolla). Siitäpä sitten. Eiköhän noita bolttis-paitoja joku homoloordi hamstrannut neteissä myytäväksi, mutta se on semmosta. Ja ihmiset (monet) muutenkin perseestä.
Seuraava etappi oli tietysti janon sammutus operaatio kaljakarsinassa. Tottakai tietysti tarjolla oli sitä ainoaa ja oikeaa olutta tähän tapahtumaan, eli elegantin voimakasrunkoista ja syväulotteista
Kylläh. 7e on käytännössä hyväntekeväisyyttä moisesta tuotteesta. Äijimmät ottivat toki MIESoluen (lajinsa vahvin 1l-oluen) itse vähemmän-äijänä tyydyin tähän ruukulliseen, josta siitäkään ei tietysti moitteen sanaa löytynyt.
Sitten Kinkku. Tekniset ja monipuoliset lavasteet oli rahdattu paikalle, ja falsetti irtosi papparaiselta vanhaan malliin. Kova meno oli. Kinkku itsessään oli niin tylyn näköinen, etten uskaltanut ottaa edes kuvaa keikasta, ettei varsin geneerisen näköinen manserock-mies Andy Larocque tulisi repimään päätäni irti tai jotain.
Täytyy kaikessa poseriudessaan myöntää, ettei King Diamond vaan enään lähtenyt, koska olin liian ällikällä lyöty edellisestä esiintyjästä, sekä liian hevin mustien pirikiikareiden sokaisema.
Sitten speeding into the hesa`s night. Ajelimme taas kerran raitsikalla aivan täysin vitun päällikkönä juna-assalle. Sieltä suuntasimme hyvin jämähtävälle jatko-klubille. Kaverit olivat kovasti sinne menossa, mutta kun kuulin illan "pää"nimen, eli Omnium Gatherumin, (KARJJJ X 777) aloin suunnitella pakosuunnitelmaa. Tässä vaiheessa sain kuulla, että hesan puisto on puolillaan internet kavereitani. Paikalla oli myös bändimme kitaristi, joten ratkaisu oli helppo. Eikun sinne.
Nå, kyllaem. Meno oli noin 6000-7000 tuhatta tonnia kertaa parempi, kuin siellä jossain kovassa keikkamestassa, josta kaverit sitten raportoi, että suorastaan vitutti olla siellä. Heh. Törmäsimpä myös puisto matkalla maan alaisessa pikkujunassa Mli Metal Legionseihhin. Hails eternal ja silleen.
No, Yhytin taas tosielämässä toimija kaverit, joiden kanssa suuntasimme kovimpiin tykittelykuppiloihin, keitä maa päällään kantaa, eli BAR PRKL. Vähän uugeempi musa soi tällä kertaa, Metallicaa ja Rammsteinia. Mutta saihan sieltä melkein ilmaista GOAT BREW:iä, joka on siis thö virallinen Impaled Nazarene-tiskivesi, jota kovana IN-diggarina oli pakko päästä tiputtelemaan
Hesan keskustassa äijäköintiä jatkettiin henkeen ja vereen asti, jossain toisessakin baarissa VISSIIN käytiin. Kaverini myös osti baarien välisen siirtymän aikana kadulla joltain a-ammattilaiselta kaksi pirkka blöötä sekä taikatempun hintaan 1e. Mäntyharjun mies on bisnesmies. Tykittely päättyi rajujen PKN-pään-nykimis-jatkojen sekä Espoon vuoristossa seikkailun jälkeen joskus auringon noustessa.
ENSIMMÄISEN OSAN (CHAPTER I: RALLYING THE LEGIONS UNDER THE BANNER OF MIGHT tässä on niinku öö kaks kättä lyö yhteen se on symboolinen merkki ja liiton tunnus) LOPPU
Tilaa:
Kommentit (Atom)